Satuin aamulla huomaamaan että Rockyn alaleuan poskihampaista yksi puuttuu melkein kokonaan. Eläinlääkärille soitto, ja saatiin aika tarkastukseen illemmalle. Suunnattiin vastaanotolle näyttämään purukalustoa, ja ellä totesi että sen verran pahasti oli poskihammas lohjennut että parasta poistaa kaikki mitä siitä nyt sitten oli jäljellä. Koska muita asiakkaita tai ajanvarauksia illalle ei kauheasti ollut, Rocky sitten nukutettiin heti ja hammas poistettiin samantien. On aina vähän pelottavaa katsella kun koira nukahtaa rauhoituspiikin saadessaan, vaikka kyllä tiedän ettei mitään kummoisempia riskejä terveen koiran kohdalla ole. Mutta kuitenkin.
Operaatio oli kuulemma ollut vähän tavallista hankalampi, sen verran tiukkaan oli hampaan juuret olleet vielä kiinni. Kaikki jämät oli kuitenkin saatu pois, ja nyt terrierin suuta koristaa hampaankokoinen aukko. Kiipulääkkeitä ja antibiootteja saatiin pussillinen mukaan, niitä sitten joutuu tyyppi loppuviikon popsimaan. Kuulemma ovat jotain ihan hyvän makuisia tabletteja, mutta Rocky tuskin on samaa mieltä. Se nyt on niin kranttu että ainoastaan herkut olisi terrierin mielestä vallan mainio ruokavalio.
Hakiessani Rockya tyyppi oli niin raasun oloinen ja näköinen, ja kotiinpäin lähdettiin hitaasti köpöttämään. Vaikka vähän oli kyllä tyyppi huvittavan näköinen kun se pää ja häntä korkealla hoiperteli kuin mikäkin kännikala. Nyt otetaan ihan rauhallisesti pari päivää, ja käydään vaan rennoilla hihnalenkeillä.
Ai, ja sellainenkin ihan ehkä mainitsemisen arvoinen asia, että ilmosin Rockyn Porvoon näyttelyyn kuukauden päästä. Katsotaan mitä ruotsalaisella tuomariherralla on sanottavaa Rockysta. Noh, jos nyt edes sen Hoon verran tykkäisi, niin ei tarvitsisi uudestaan mennä.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti