Todistusaineistoa

 Puhelinlaatu + youtube = kamalin yhdistelmä laadun kannalta ehkä ikinä. Mutta kyllä videolta nyt sen verran kuitenkin näkee että Rocky ui. Se oikeasti ui! Ja ihan vapaaehtoisesti.
 Ensimmäinen klippi on kuvattu keväällä, ja kaksi muuta viime sunnuntaina.

Monenmoista

 Amor pääsi muutama viikko sitten ihmettelemään lampaita yhdellä kotieläinpihalla Tampereen lähettyvillä. Aidan takaa vaan pääsi katselemaan, kun en yhtään tiennyt miten lampaisiin suhtautuisi. Kovasti oli kiinnostunut, mutta käyttäytyi kuitenkin rauhallisesti ja jokseenkin fiksusti, eikä rynninyt suoraan päin. Olisi tosi mielenkiintoista päästä jonnekkin kokeilemaan mikäli Amorilta oikeasti löytyisi jonkinasteista paimennusviettiä, ja mitä se "tosipaikan" tullen tekisi. Pitääpä yrittää kysellä jos jonnekkin pääsisi koklaamaan.

 Muuten viikot Tampereella sujuivat aika leppoisasti, itse olin päivät töissä ja iltapäivisin kierreltiin koirien kanssa uusia lenkkiympäristöjä. Ihan lähellä muutaman minuutin kävelymatkan päässä on hieno hiekkaranta jossa koiratkin saavat olla. Melkein joka päivä käytiin rannalla heittelemässä keppejä veteen, ja vähitellen Rocky ui pidemmälle ja pidemmälle. Yhtenä päivänä se ui jopa tosi pitkälle (ollakseen Rocky, joka siis ei oikeastaan edes tykkää uimisesta), mutta sitten taas seuraavana päivänä ei suostunut ollenkaan menemään veteen. Amorkaan ei periaatteessa tykkää uimisesta, mutta saattaa silloin tällöin käydä nappaamassa kepit Rockyn nenän edestä. Ja onhan sillä pidemmät koivetkin, jolloin uida ei välttämättä edes tarvitse.

 Toissa viikonloppuna käveltiin hieman normaalia pidempi lenkki Pyhäjärven ympäri kun oli sen verran viileää ja pilvistä ettei koirille tullut hirveän kuuma. Kartalta olin katselevani että pituutta kierrokselle tulisi sellainen vajaa 20 kilsaa, mutta totuus olikin vähän jotain muuta. Onneksi kyseessä oli jokin ilmeisesti aika yleinen (pyörä)lenkkireitti ja lenkin varrella oli tasaisin väliajoin opasteita minne kävellä. Ilman niitä oltaisiin kyllä oltu aika eksyksissä. Ja onnistuttiin me silti jopa parikin kertaa kääntyä risteyksissä väärään suuntaan ja sitten seikkailtiin erinäisissä omakoti- ja kerrostaloalueilla ympäri Pirkkalaa. Puhelimesta loppui loppuvaiheessa akku, joten ihan koko lenkkiä ei sportstrackeriin tallentunut. Mutta kyllä me reilusti yli 30km ainakin käveltiin. Ja aikaa kului aika tasan kuusi tuntia. Pysähdeltiin aika paljon rannoille että koirat pääsivät kahlailemaan ja juomaan, ja Rockylle heittelin keppejä. Muutamalle nurmikentälle pääsivät matkanvarrella myös juoksemaan. Oli kyllä kaksi aika väsynyttä poikaa kotona lenkin jälkeen. ;)

 Vähän ikävempiäkin uutisia, nimittäin Amor on tässä muutaman viikon sisällä saanut pari kertaa, onneksi lieviä, epilepsia-tyyppisiä kohtauksia. Molempien kohtauksien jälkeen ollaan oltu yhteydessä useampaan eläinlääkäriin, mutta kaikkien mielestä tarvetta tarkempiin tutkimuksiin ja mahdollisen lääkityksen aloittamiseen ei vielä ole. Pitää vaan tarkasti seurailla ja jos kohtauksia alkaa ilmetä enemmän lyhyillä väliajoilla tai/ja mikäli kohtauksista tulee huomattavasti rajumpia/pitkäkestoisempiä on syytä lähteä kiikuttamaan koiraa vastaanotolle.

 Amor voi muuten ihan hyvin, ainoastaan kohtauksien jälkeen se on ollut todella väsynyt ja poissaoleva. On ihan kamalaa kun itse ei oikeastaan mitään pysty tekemään kohtauksien aikana auttaakseen koiraa tai helpottaakseen sen oloa, kun siihen kuitenkin selvästi sattuu. Onneksi tosiaan Amorin kohdalla kyse on (ainakin tässä vaiheessa) aika lievistä kohtauksista. Pitäkääpä peukkuja Amorin puolesta ettei kohtauksia enään ilmene.

 Vähän olin jo miettinyt että jos me Amorin kanssa vaikka oltaisiin menty johonkin toko/rallytoko tms. ihan ohjattuun ryhmään treenaamaan syksyllä, mutta enpä enään tiedä. Pitää katsoa mihin suuntaan Amorin terveys lähtee kulkemaan, toivottavasti ei ainakaan huonompaan.

 Lauantaina palattiin viikoksi takaisin kaupunkiin. Tää viikko siis lomaillaan, ja viimeistään sunnuntaina palataan takaisin Tampereelle kesätöiden pariin. 

Sunnuntaina tehtiin veneretki saaristoon, ja koirat pääsivät tietenkin mukaan. Grillattiin makkaraa, josta koiratkin saivat osansa, uitiin ja otettiin rennosti. Rocky innostui uimaan pelsastusliiveissään oikein kunnolla keppejen perään, ja Amorkin uskaltautui pyörähtämään vähän syvemälle vedessä. 

 Eilinen ilta meni ensimmäisessä Purina Openin osakilpailussa sisäänheittäjän homman parissa, ja keskiviikkona uudestaan kisoihin töihin. Mä tykkään kovasti olla kisoissa töissä, kun samalla pääsee katsomaan kisoja ja kannustamaan seurakaverita ja muita tuttuja. Tosin eilen oli aika lailla yhtä kaaosta saada kisaajat omalla vuorollaan ajoissa starttamaan kun ensin oli lähtölistoista jäänyt koirakoita pois, sitten tuomarinsihteerin lappuja puuttui kummallisen iso osa, jotkut kilpailijat olivat saaneet väärät numeroliivit ja sitten koko ajan tuli ohjaajia ilmoittamaan etteivät olleet vielä edes rataan tutustuneet. Ja kun ykkösten kisat oli kyseessä niin kokemattomat kisaajat olivat vielä vähän pihalla koko hommasta. Kaikki pääsivät kuin pääsivätkin lopulta starttamaan ja oikeat tulokset kirjattiin kullekkin koirakolle.

 Eilen aamupäivällä käytiin myös treenaamassa, Rocky teki keppejen sisäänmenoja (hyvät!), kontaktit tsekattiin tauon jälkeen läpi (toimii edelleen) ja lyhyttä rataa johon olin tunkenut paljon takaakierto-persjättöjä sekä pakkovalsseja. Rocky oli ihan hirmuisen taitava.

 Amorkin pääsi tekemään vähän jotain pientä, ja ihan onnessaan juoksi putkiin ja meni mini/medihyppyjä.

Hyllyputken avaus

 Kaikki postauksen agikuvat ovat Päivi Reimanin ottamia, viime vuoden mölleistä Tuusulassa. Onpas Rocky ollut kaljuna silloin.. :D

 Eilen käytiin Kivikossa korkkaamassa kakkosluokka Rockyn kanssa. Jaa no, mitäpäs sitä muuta sitten sanoisi. Ei ihan ollut meidän päivä ei. Itse radat oli hirmu kivat, hyppyradalla pääsi jo vähän enemmän miettimään ohjausta, kun kaksi muuta rataa tuntuivat ihan pikapaluulta ykkösiin. Mukavan suoraviivaisia juoksuratoja, jotka Rockylle sopii paljon paremmin, kuin radat jotka vaativat kauheasti pientä pyöritystä ja räpellystä.
 Hyppyradalla oltiin molemmat vähän pihalla, ja meno oli kyllä sen mukaista. Rocky päätti kuitenkin pitää hauskaa ja kävi juoksemassa putkissa muutaman ylimääräisen kerran. Takaakiertoihin lähti hyvin ja kepit oli hienot.

 B-radalla meno oli 17-putkeen asti ihan superia, Rocky teki niin hyvin kuin pieni terrieri vain suinkin pystyy ja osaa. Kontaktistopit Aa'lla ja keinulla oli hienot! vaikka keinulla vähän jäi himmailemaan alastulolla. Mutta sitten, sarjaesteellä (18), Rocky äkkäsi aidan toisella puolen pyöräilevät ihmiset ja lähti niiden perään juoksemaan aidan viertä. Kovasti yritin saada sen suorittamaan vielä vikat esteet, mutta kun ei onnistunut, juostiin vaan suorinta reittiä maaliin. Onneksi Rocky lähti heti perääni tulemaan, ja antoi ottaa ittensä kiinni, eikä jäänny radalle hillumaan.

 Ennen vikaa rataa käytiin leikkimässä pyöräilijöiden lähellä (agikentän vieressä on siis sellainen öö.. pyöräilijöille tarkoitettu hyppyrirata, varmasti sille on jokin ihan oma nimikin, mutta joo) ja palkkailin Rockya kontaktista ja välinpitämättömyydestä pyöriin. Siinähän se ongelma piileekin, hihnassa Rocky ei edes vilkaise pyöriä kohden, mutta vapaana pyörien jahtaaminen olisi ihan huippukivaa.
 Vikalle radalle lähdettiin ihan hyvillä mielin, mutta meno tyssäsi heti keppeihin. Rocky haki aloituksen hienosti, mutta sitten lähti taas juoksentelemaan aidan viertä pyöräilijöille haukkuen. Aikani taas yritin saada Rockya jatkamaan rataa, mutta ei se noin kiihtyneessä tilassa ollenkaan pysty keskittymään, joten juostiin taas suorinta tietä maaliin.

 Varsinkin tokan radan jälkeen oli aika turhautunut olo, kun nolla olisi ollut niiiin lähellä, ja aikakaan ei mikään huono olisi ollut. Mutta tällaista se välillä on, toivottavasti seuraavalla kerralla sitten taas vähän paremmin.
 Ja oikeastaan ihan positiivisin mielin lähdettiin kotiin päin Rockyn pelleilystä huolimatta, nimittäin kaikilla radoilla oli paljon hyvääkin. Jopa siinä vikassa josta suoritettiin huimat kaksi estettä (kolme, viimeinen hyppy myös). Lähdössä Rocky pysyi kunnes sai luvan lähteä, kepit kahdella ekalla startilla oli hyvät, onoffit kontakteilla oli, niinkuin aiemmin jo taisin mainita, hienot ja tokalla radalla meno tuntui tosi sujuvalta. Ja Rocky jaksoi kaikki kolme starttia ongelmitta, vaikka odottelua jokaisen startin väliin kertyi reilu tunti ja aurinko porotti täysillä pilveettömältä taivaalta. Tottakai se pääsi häkkiinsä suojaan auringolta suurimmaksi osaksi aikaa, ja vettäkin oli tarjolla koko ajan. 

 Berran myyntikojulta ostettiin viilennysmantteli, ihan tavallisesta ohuesta froteepyyhekankaasta tehty, mutta ostettiin kun maksoi vaan vähän reilu kympin. Ja kyllä vaikutti toimivan! "Takkihan" siis kastellaan kauttaaltaan kylmällä vedellä, ja sitten koiran päälle vaan. Alkukummastelun jälkeen Rocky ei ollut moksiskaan takistaan, ja lämppäesteitäkin teki normaaliin tapaan takki päällä. Kun silloin tällöin tunnustelin Rockyn selkää, kylkiä ja vatsaa, tuntuivat ne viileiltä ja Rocky ei kauheasti päivän aikana edes läähättänyt. Ero oli kyllä aika huima verraten vaikka hellepäivän treeneihin, ja kovasti haluan uskoa että tuo viilennystakki oikeasti auttaisi pitämään koiraa viileänä ja virkeänä.
 Muutamat muutokset on manttelille tiedossa, mm. heti kunhan ehdin, ompelen takaosaan kumilenksut jotka toivottavasti pitäisivät  takin vähän paremmin paikoillaan. Nyt se meinasi koko ajan valua jommalle kummalle puolelle tai rullaantua selän päälle. Myös jotain melkein korviin ulottuvaa niska-kaula -kappaletta jo kaavailin, katsotaan miten onnistuu. Tämä manttelihan siis oli vasta Berran ensimmäisiä kokeilukappaleita, ja muutoksia ja mittojen säätelyä kuulemma vielä on luvassa. Mutta kyllä me ainakin ollaan näin ensimmäisen kokeilun jälkeen enemmän kuin tyytyväisiä. Amorkin saa omansa, joko ostetaan, tai sitten ompelen itse. Aika simppelihän tuollainen olisi itse tekaista vaikka jostain vanhasta pyyhkeestä, pitääpä kokeilla.

 Nyt me pakataan laukut ja suunnataan Tampereelle. Pidetään ainakin muutama viikko taukoa agista ja lomaillaan. Tai no, koirat lomailee ja itselläni alkaa kesätyöt. Rockylle pieni tauko tekee varmasti ihan hyvää, katsotaan miltä kisakalenteri näyttää sitten muutaman viikon päästä. Ainakin hskh'n kisat, purina openit ja agirotu. 

C-rata (hyppyrata), B- ja A-agiradat. Onpa raivostuttavaa yrittää asetella kuvia vierekkäin, kun blogger järjestelee niitä ihan miten sattuu vaikka html'än kautta asettelee.. kaksi kuvaa vielä aika yksinkertaisesti saa nätisti vierekkäin, mutta sitten se kolmas kuva aina pilaa koko jutun. Toivottavasti näkyvät niinkuin pitää, eikä kuvat hyppele ympäriinsä.