Kakkosluokka kutsuu

 Loistoterrieri. Mitäpä sitä muuta voisi pieni ihminen toivoakaan.

Agirata 23.5.2013

 Koko iltapäivän stressasin ihan kamalasti että miten me ikinä tullaan ehtimään ajoissa kisoihin, kun töissä oli miljoona ja yksi asiaa jotka piti saada valmiiksi ennen kuin pääsin lähtemään. Saavuttiin purinalle 5 minuuttia ennen minejen rataantutustumista, ja aika kiire tuli ilmoittautua ja saada häkki kasaan jotta Rockyn voisin sinne jättää rataantutustumisen ajaksi. Kisakirjeen ja alustavien lähtölistojen perusteella meiän piti olla vasta noin kymmenensinä, mutta niin paljon ihmisiä oli jäänyt pois että startattiinkin jo neljäntenä. Nopeasti käväisitiin ulkona ennen meiän vuoroa vähän rauhoittumassa, ja sitten mars radalle vaan. Rocky pysyi tosi nätisti lähdössä vapautukseen asti, mutta sitten ampaisikin matkaan sellaisella vauhdilla muurin takana häämöttävää Aa'ta kohden että huhheijaa vaan. Epätoivoisella rääkäisyllä sain kuitenkin hämmennettyä pientä terrieriä sen verran että se unohti Aa'n ja hyppäsi kiltisti kolmosen. Loppurata onnistuttiin rämpimään läpi ilman kämmejä ja virheitä, vaikka meno tuntui koko suorituksen aikana toooosi tahmealta ja hitaalta. Maalissa olinkin sitten vähän plääh-fiiliksin ja lähdettiin suoraan jäähdyttelemään. Tossa vaiheessa olin ihan varma että nyt kyllä mentiin yliajan puolelle ja reilusti, sen verran hitaalta meno tuntui ja kontakteillakin seisotin poikkeuksellisen kauan.

 Takas saavuttiin juuri palkintojenjaon aikaan, ja seurakaveri tuli onnittelemaan meitä nollasta. Sata kertaa varmistelin että eihän yliaikaa ollut edes vähän, no ei kuulemma ollut. Puhdas nolla se näköjään sitten oli, eli kolmas luva ja sitä myöten serti ja siirto kakkosiin. Yllätyksekseni meiät kuulutettiin vielä kiipeämään korkeimmalle palkintopallille, kun hitaampaakin hitaampi ratamme oli kuitenkin minejen nopein. Ja no alittuihan se ihanneaika melkein seitsemällä sekunnilla, että ei kai se eteneminen sitten ihan niin surkeaa ollut kuin miltä se tuntui.

 Ja niinhän se menee ettei mitään niin huonoa, ettei myöskin jotain hyvää (tai jotain sinnepäin..). Joten nyt jälkeenpäin mietittynä niin olihan tossa radassa myös jotain hyvääkin. Keinun meni ripeästi ja kepit oli hienot. Putkiinkin irtosi ihan kivasti. Ja lähdössä pysyi vaikka ihan vierestä ramppasi muita koiria ja ihmisiä.
 Mutta hei, nolla on aina nolla, myös huono sellainen. ;) Vähän jo ehdin katsoa tulevia kakkosluokan kisoja, ja näillä näkymin lähdetään heti muutaman viikon päästä kivikkoon tsekkaamaan minkälainen meininki siellä on. Ja jos sitä heittäytyisi ihan villiksi ja lähtisi kokeilemaan miten Rocky jaksaa 3 starttia. 

 Ja koska rrrakastan tilastoja, niin tässäpä meiän vaatimattomat tulostilastot ykkösistä.

Startteja yhteensä 9kpl.

Nollia 3kpl (1xhypäri, 2xagirata) = 33,3%
10ratavirhettä 2kpl = 22,2%
Hyllyjä 4kpl = 44,4%

26.5. peeäs, uusi banneri