Huipputerrieri

 

 Taas yksi kisaviikonloppu takana, mutta tällä kertaa sitä vietettiin mitä parhaimmassa cairniseurassa! Eilen, lauantaina, kisattiin kahden startin verran Ojangossa, ja meidän ainoana tavoitteena oli oikeastaan vaan saada kepit onnistumaan. Rocky oli tosi hilpeällä tuulella, ja ensimmäisellä radalla tapahtui jotain vähän hassua kun tyyppi kiersi jopa kahdenkin esteen ohi ulkokautta, vaikka ne olisivat olleet ihan suoraan edessä tarjolla. Ja kun sen toisen hypyn (jonka R siis kiersi) takana odotteli Aa, niin siinä sitten hyllytettiin, kun ei terrieri mitenkään voinut olla käväisemättä Aa'lla. Ihan vähän vaan. Tosi hyvällä fiiliksellä kuitenkin jatkettiin rata loppuun asti, ja kepit oli hienot!

 Toisella radalla iloitsin jo valtavasti siitä, ettei Rocky suinkaan alussa rynnännyt oikopäätä tyrkyllä olevalle puomille, vaan kuunteli kiltisti ohjausta ja sujahti putkeen. Keppejen kulma oli meille vähän hankala, ja Rocky jäi aika kauaksi aikaa jalkoihin pyörimään ja ihmettelemään että mitä häh, minne pitää mennä. Kielto(j)a ei kuitenkaan tullut, vaikka ihan kiitettävästi siinä ennen keppejä hilluttiin. Löytyihän se keppejen sisäänmenokin lopulta, ja maaliin onnistuttiin pinkomaan juuri ja juuri ihanneajan alle, tulos siis -0,39. Luvaan ei aika kuitenkaan riittänyt, kun sen verran paljon nollia olivat muut tehtailleet. Ihan vähän kyllä harmitti, mutta ei voi mitään. Tosi tyytyväinen olin kuitenkin molempiin startteihin, ekan radan alun kämmejä lukuunottamatta, meno tuntui sujuvalta ja meillä oli terrierin kanssa radalla hirveän kivaa! :)

 Suurpiirteiset ratakuvat löytyypi täältä.

 Tänään sitten Hyvinkäällä startattiin kolmen radan verran, ja taas tavoitteena hyvät kepit ja sujuvaa ohjausta. Hyppyradalla taisi ohjaajaa vähän jännittää, tai ainakin jälkeenpäin videolta katsottuna oli kamalan näköistä sipsuttelua. Muuten ihan ok suoritus, kepeiltä vitonen kun Rocky ei ihan umpikulmaa osannut hakea (tai kyllä se haki, ja pujottelikin ensimmäisen välin, mutta sitten herpaantui ja jätti tokan välin välistä. Uusittiin sitten kepit ihan alusta asti.).

 Tokalla radalla keskityin erityisesti antamaan Rockyn itse hakea kepit, kun kummasti sitä aina kisoissa ihan ihan vähän vaan meinaa mennä itse jotain sörkkimään ja "auttamaan". Ja osasihan Rocky vallan mainiosti kepitellä ihan itse, ei ollut mitään ongelmia. Lopussa terrieri meinasi muurin jälkeen irrota väärälle hypylle, mutta epätoivoisella rääkäisyllä sain kuitenkin tyypin käännettyä oikeaan suuntaan. Tulos radalta -11,32 ja fiilikset radan jälkeen olivat ihan huiput. Luotin Rockyyn että kyllä se osaa, uskalsin jättää sen hypyille ja persjättää,  eikä Rocky karannut kontakteille vaikka ne olivat useaan kertaan tyrkyllä. Minikoirista jopa kahdeksan teki puhtaan nollaradan, ja me sijoituttiin siitä huolimatta toisiksi, sekä toinen luvamme merkattiin kisakirjaan.

 Viimeiselle radalle lähdettiin vaan pitämään hauskaa, ja taas keskityin kunnolla siihen että Rocky sai itse hakea kepeille. Lopussa olevaan ansaputkenpäätyyn meinasi kosahtaa, mutta taas ihan ihmeen kaupalla sain viime tipassa kalastettua Rockyn oikeaan putkensuuhun. Loppu sitten mentiinkin aika varmistellen, ja maaliin asti onnistuttiin kipittämään virheittä. Vaikka meno radalla tuntui aika rauhalliselta, onnistuttiin kuitenkin alittamaan ihanneaika ihan reilusti ja tulokseksi -12,85 sekä ensimmäinen sija. Ja sieltähän se viimeinen luva sitten samalla tulikin, eli SERT ja siirto kolmosiin! Huh, ihan mieletöntä! Rocky on kyllä vaan ihan paras. ♥
 Ja taas erittäin suurpiirteiset ratapiirrokset löytyy täältä.

 Hui, ihan uskomatonta että nyt jo muka noustiin kolmosiin. Vastahan (piti ihan tarkistaa asia) me ihan tasan tarkkaan vuosi sitten (10.11.2012) startattiin ensimmäistä kertaa virallisissa kisoissa. Ja nyt sitten seuraavan kerran kisataan kolmosluokkalaisina. Huhhuh. Tänhetkiset fiilikset on kyllä aika uskomattomat, enkä kyllä totta puhuakseni vielä oikein ole sisäistänyt että ihan oikeasti muka noustiin kolmosiin. Sen piti vaan olla joku tosi kaukainen haave, ja tarkoitus oli että oltaisiin vielä tovi jos toinenkin kakkosissa vietetty treenaamassa itse kisaamista ja samalla opittu luomaan juuri meille sopivia kisarutiineja. No, kai se kolmosissakin onnistuu. Nyt me leijutaan hetki pilvilinnoissa, treenataan ja vahvistetaan erinäisiä juttuja paremmalle mallille, ja katsotaan jos sitten jo joulukuun loppupuolella uskaltaudutaan kokeilemaan miltä ne kolmosten radat oikeasti tuntuu. Jännittää jo nyt! :D Mutta myös samalla olen tosi innoissani että päästään kokeilemaan välillä todella haastavilta näyttäviä ratoja, ja käyttämään erilaisia ohjauksia, joita ei kakkosissa ole tarvinnut.

 Kaikista viikonlopun radoista löytyy muuten videot, katsotaan jos jotain eksyisi jopa blogin puolelle (kiitokset kuvaajille!). Rocky sai palkinnoksi paljon paljon herkkuja sekä ruokaa, vinkupehmoleluja, lahjakortteja ja ohjaaja sai suklaata. Jee! :) Nyt Rocky saa pitää aksasta ansaituisti alkuviikon lomaa, ja perjantaina sitten treenataan ohjatuissa.

 On Rocky vaan niin huikean taitava ja ihan mielettömän hieno!

 Lisäys 11.11.2013

 Ja no pitihän siitä sertti-ruusukkeestakin ottaa toki kuva, ei niitä menolippuja kolmosiin kuitenkaan noin vaan joka päivä satele. ;)