about 16 kk, viikon takaa
Kaksi projektia agilityn saralla joista olen ihan superinnoissani tällä hetkellä ovat juoksarit ja kujakepit. Kujakeppejä ollaan tehty vasta vielä ihan tosi vähän, ja myös tosi katkonaisesti – pari kertaa, kuukauden tauko, pari kertaa ja taas piiiiiitkä tauko. (Muutenkin nyt joulu-tammi-helmikuu ollaan päästy treenaamaan tosi vähän, ensin oli joulukuussa kaikenlaista härpäkettä ja menoa ja joulukin, tammikuussa oli sen verran kylmää ettei lämmittämättömässä hallissa viitsinyt treenata, ja taas nyt helmikuun alussa on ollut jos jonkinlaista menoa) Lähetyskulmien ja ohjaajan liikehäiriön kanssa ollaan kuitenkin päästy etenemään aika kivasti, ja tänään kokeiltiin ekaa kertaa myös jatkaa "rataa" keppien jälkeen. Itse kuja on vielä suht leveä, kun olen ensin halunnut vahvistaa juuri itsenäistä hakemista ja tekemistä riippumatta omasta sijainnistani tai liikkumisesta. Etupalkka on vielä mukana vahvistamassa fokusta eteenpäin, mutta ilmankin ollaan kokeiltu satunnaisesti eikä sen puuttumisesta ole ilmennyt ongelmia. Kohta olisikin sitten vuorossa kujan kaventaminen vähitellen, ja eri esteiltä tulemiset kepeillä sekä kepeiltä jatkaminen eri esteille.
Juoksariprojektissa ollaan edelleen maassa olevan yhden lankun juoksemisessa. Kun ensin pelkästään juokseminen lankun päällä alkoi näyttämään hyvältä (se että itse juoksin "väärällä" puolella, eli koiran vasemmalla puolella, oli Chaokselle aluksi hyyyyyvin vaikeaa, mutta muutamalla treenikerralla parani huimasti) ollaan nyt siirrytty merkkaamaan osumat ja hutisuoritukset jackpot, tavallinen palkka ja ei palkkaa menetelmällä (eli Trkmanin JP, R, NR). Olin aiemmin tosi skeptinen tän palkkausmenetelmän toimivuudesta, koska se vaatii jo koiraltakin aika paljon kykyä tiedostamaan mihin tassut osuu samalla kun juoksee täysillä pallon perässä ja yhdistää tämä toiminta naksautukseen ja sitä seuraavaan palkkaan. Mutta ainakin toistaiseksi näyttää lupaavalta. Vähitellen olisi sitten seuraavaksi vuorossa lankun korottaminen toisesta päästä, toisen lankun lisääminen, kolmannen lisääminen ja sitten koko viritelmän korottaminen. Onneksi purinalta sentään löytyy madallettava puomi joka helpottaa paljon, mutta ihan kymmenien senttejen päähän maasta sitä ei taida saada. Ja sitten jossain vaiheessa olisi vuorossa käännösten treenaaminen, näitäkin odotan jo mielenkiinnolla. Mutta ihan valtavasti on siis vielä matkaa ja tekemistä edessä, katsotaan mitä tästä tulee :D
Hyvältä näyttää ja kuulostaa! :)
VastaaPoistaMiten toi palkkausmenetelmä siis käytännössä menee?
Tuota menetelmää voi käyttää varmaan vähän kaikkien temppujen opettamisessa, mutta juoksareiden kanssa suurinpiirtein seuraavasti;
PoistaKriteerinä siis kontaktialueelle osuminen, mielummin takajaloilla, mutta etujalat käy myös.
Jos ei osu, saa kuitenkin juosta loppuun pallon perässä ja hakea sen, ohjaaja ei sano mitään tai neutraali oijoi tms ja uusi yritys. (Tää tuskin toimii ihan pallohullujen koirien kanssa joille jo itse pallon perään juokseminen on parasta maailmassa :D )
Kun osuu (ns. "huonosti" eli just ja just) naksautus ja kehuminen.
Ja sitten parhaimmista osumista (eli kun osuu lähelle loppua), jackpoteista, naksautus, kehut ja superbileet lelun kanssa. :)
Tuo ensimmäinen kuva! Vitsit äijä näyttää hyvältä :)
VastaaPoistaKiitos :) Tosi luikerohan se vielä on, ja painoakin vaan vaivaiset 14,5, mutta eiköhän sitä massaakin joskus vielä tule :D
PoistaKivan näköistä menoa! Ja siis tää sun blogin ulkoasu on niin ihana, oon kyllä kommentoinut aiemminkin, mutta vaaleanpunainen vaan on <3 Tekin treenaatte HAUlla? Mekin ollaan siellä (y) tosin treenejä ei vielä olla alotettu, mutta ehkäpä kohta kun pentu kasvaa :)
VastaaPoistaOi kiitos paljon! Vaaleanpunainen on ♥︎♥︎♥︎ Juu haulaisia ollaan :) Me aloitettiin myös aika myöhään varsinaisesti treenaamaan, Chaos oli lähemmäs 11 kk kun pentukimppis alkoi ja ennen sitä oli päässyt ehkä 5–10 kertaa tekemään jotain pientä kun en halunnut pitää mitään kiirettä ja keskityttiin muihin asioihin.
Poista