Putkimaniaa

 Chaos täyttää pian 10 kuukautta ja on tähän mennessä tehnyt varsinaisesti agilityä yhden käden sormilla laskettavissa olevien kertojen verran. En ole halunnut pitää mitään kiirettä vaan ollaan keskitytty muihin juttuihin. Agia silmällä pitäen Chaos on kuitenkin opetellut mm. liudan kehonhallintatemppuja, se on pienestä pitäen liikkunut vapaana vaihtelevissa (turvallisissa) maastoissa, ollaan tehty puunkiertoja, jalkojen väliin tulemista lähtöjä varten sekä paikallaan odottamista, aloitettu cik&cappejen alkeistreenejä ja panostettu paljon leikkimiseen (ihan noin kaikkea muutakin harrastamista varten). Tauoille rauhottumisten ja odottamisten parista löytyy kuitenkin vielä paljonpaljonpaljon ja vielä vähän lisää harjoiteltavaa.

 Kuolleelle lelulle Chaos ryntää innokkaasti ja taistelee leluista mielellään. Palautukset on vielä vähän niin ja näin, sisällä tuo takaisin ja muuten vaan leikin toivossa. Ehdoton suosikkilelu tässä vaiheessa on kehu-lelu vinkuvalla kongipallolla, sekä samanlainen berran vastaava joka on aavistuksen isompi. Normit narupallot, patukat ja raatolelut ovat myös kivoja. Varsinaisesti pallohullu Chaos ei ainakaan toistaiseksi vielä ole, juoksee kyllä pallojen perässä mutta ei selvästikkään ole kaikkein mieluisimpia. Narupalloissa ja vastaavissa tarraa myös mielummin naruosaan kuin itse palloon. Palloleikkejä ei oikeestaan kauheasti ole tullut leikittyä, mutta vesileluina tennispallot ovat olleet käteviä kun ovat helppoja nappasta mukaan rannalle. (Tällä hetkellä tosin kotoota ei löydy yhtään ainutta tennispalloa, joko aina hukkuvat jonnekin tai sitten ovat piilossa hiekan alla koska Rocky tykkää jemmata niitä rantahiekkaan.)

 Keväällä oli Villen koulutus cairneille Ojangossa jonne olin ilmonnut Rockyn, mutta koska sillä juuri silloin oli selkä sen verran jumissa etten viitsinyt sitä laittaa tekemään, niin Chaos pääsi mukaan koulutukseen. Olisiko ollut toinen tai kolmas kerta kun pentu näki esteitä, ja vielä ihan uudessa vieraassa hallissa, joten tehtiin harjoituksia ihan vaan yhden suoran putken kanssa. Edellisestä kerrasta kun Chaos oli mennyt putkia taisi silloin olla jokunen kuukausi, joten hetki meni ennenkuin kelpie muisti mitä pitikään tehdä. Ja sitten porhalsi jo putken läpi minkä kintuistaan pääsi, haki pimeän kulman ja irtosi rimattoman hypyn takaa pelkällä putkeen-käskyllä. Villeltä saatin paljon vinkkejä putkifokuksen luomiseen ja sinne irtoamisen opetteluun, sekä palkkaukseen. Koulutuksen jälkeen jätettiin muutamaksi kuukaudeksi agilityjutut siivekkeineen ja putkineen tauolle hautumaan.

 Nyt ollaan kuluneen kuukauden aikana muutaman kerran hallilla käyty tekemässä lyhyitä ja helppoja treenejä. Pääpaino tässä vaiheessa on ollut oikeassa vireessä, draivissa ja estefokuksessa, siinä että Chaoksella on superhauskaa ja kentällä on parasta. Ratapätkät on olleet melko suoraa luukutusta ilman mitään vippaskonsteja tai ohjausjuttuja, eikä tekniikkaräpellyksiä olla tehty vielä ollenkaan. Mutta vaikka Chaos juokseekin kovaa niin se tuntuu kuitenkin seuraavan omaa liikettäni melko hyvin vaikkei ohjausta vielä varsinaisesti osaakkaan lukea, ja kääntyminen ei suinkaan ole mahdotonta.

 Rimat on ollut 15cm/20cm korkeudella, joiden läpi Chaos periaatteessa voi vaan juosta. Palkkauksessa oon pyrkinyt siihen että palkka, lelu, on aina edessä/lentää eteenpäin, jotta Chaos ei jäisi käteen kiinni tai tulevaisuudessa aina jokaisen esteen  jälkeen kääntyisi kyselemään. Se on sitten ohjaajan ongelma ja tehtävä olla tarpeeksi nopea ja ajoissa, selkeillä ohjauksilla. :D

 Suurin ongelma tällä hetkellä on palkkauksen jälkeen jolloin kelpie hiippailee lähimpään putkeen tai siivekkeen taakse vaanimaan. Ei siksi etteikö se haluaisi tehdä, vaan Chaos ei mielellään pysy lähellä kun luulee että otan kiinni ja treenit loppuu. Ollaan nyt sitten tehty paljon sitä että palkkaan aina kun pysyy vieressä ja satunnaisesti leikitään lelulla kun tulee jalkojen väliin lähtöasentoon. Toisena ongelmana on että jos kelpie ei yritä huomaamattomasti hiippailla lähimpään putkeen, niin se sen sijaan säntää sinne putkeen ja toiseen ja sieltä kolmanteen ja taas ensimmäiseen eikä varmasti tule lähelle. Viimeksi tehtiin siten että mentiin putken eteen seisomaan, palkkaa ja kehuja sai koko ajan kun pysyi lähellä, ja luvalla sai lopulta syöksyä putkeen. Muutaman toiston jälkeen Chaos alkoi itse hakeutua jalkojen väliin putki-käskyn toivossa, mutta saman verran kertoja myös syöksyi oma-aloitteisesti putkeen. Oon yrittänyt pyrkiä siihen että pätkät mitä tehdään päättyisi aina hyppyyn, eikä putkeen, jos tällä tavoin hyppyjen jälkeen palkitsemalla voisi epätoivoisesti yrittää nostaa niiden arvoa edes aavistuksen. Putket on siis tällähetkellä suurimpana ongelmana, mutta ei ehkä sillä kaikkein perinteisimmällä tavalla. En tiedä olisiko tässä vaiheessa fiksuinta jättää putket kokonaan tauolle täydellisen putkimaanisuuden välttämiseksi (pystyn erinomaisen hyvin kuvittelemaan että Chaos on juuri niitä koiria, kelpieitä, jotka radalla juoksevat sen toiseen päätyyn koska putkiiiiiiiiiiii) vaikka toisaalta ei niitä kuitenkaan jatkossakaan pysty välttämään.

 Eteenlähetyksissä Chaos on vielä tosi herkkä omalle liikkeelleni, ja kiihtyessään liikaa (tai jos ei ymmärrä mitä vaaditaan, liian vaikeeta, oon myöhässä) tarraa helposti ranteeseen kiinni. Puremisista oon huomauttanut ja samalla myös helpottanut seuraavalla toistolla, tai jos on mennyt ihan överiksi niin ollaan pidetty taukoa. Liian matalaa virettä ei siis ihan heti tarvitse pelätä, mutta ei se toinen ääripää juurikaan sen parempi ole.

 Chaoksen kanssa on hirmu kiva treenata vaikka muutamaan otteeseen on kyllä tuntunut ettei kelpietä sitten millään saa tulemaan luokse kun kerran jää siihen putkensuulle jumittamaan. Mutta ei silloinkaan voi kun huvittuneena hörähtää kun toinen niin totisena sieltä kuikuilee, koska näky on kuitenkin lopulta aika koominen vaikkei tietenkään laisinkaan toivottava. Kyllä siitä vielä hieno tulee!